Onpa edellisestä päivityksestä mennyt kauan. En ole kuitenkaan teitä ja tätä blogia unohtanut. Tällä hetkellä kaikki kirjoitusenergia on vain mennyt opiskelutehtäviin. Aivoni on siis täyttynyt nukeista, teatterista, tuotantoprosessista, tyylihistoriasta ja vaikka mistä muusta. Onneksi kuitenkin loppusuoralla ollaan ja ensi jouluna valmistun nukketeatterikasvattajaksi. Siis toivottavasti 🙂
En ole kuitenkaan tarinoiden ja hartauksien kanssa ollut laakereillani. Tässä ohessa onkin valmistunut pari uutta luomishartautta. Toinen kertoo pienen ankan lammella tapahtuneesta ongelmasta ja toinen on tämä. Sain pyynnön eräästä paikasta, että lapset toivoisivat avaruusteemaa. Siinä olikin sitten hieman haastetta, mutta tällainen siitä tuli. Erikoisen tästä teki se, että tein tämän mustavalohartaudeksi. Niille jotka eivät tiedä mikä on mustavalo niin se uv-valo joka saa fluerisoivat värit hohtamaan. Hankin siis itselleni Bauhausista mustavalo lampun ja ei muuta kuin leikkimään. Kaikki materiaali jota olen käyttänyt on vain novitan heijastin lankaa ja merkkaustusseilla väritettyjä kuvia. Kun mukaan lisättiin hieman ambient musiikkia niin lopputulos oli, sanotaan vaikka, että aikasta makea 🙂
Tässä siis itse hartaus. Tämän voi siis pitää ihan normaalistikin ilman kikka kolmosvaloja. Musiikkia kuitenkin suosittelen taustalle.
Tarvikkeet:
Cd-soitin tai jokin muu äänilähde.
Avaruusmusiikkia
musta- ja sininen kangas
kuvat pienestä tähdestä, maasta, pyrstötähdestä, maalla elävistä eläimistä, miehestä, naisesta ja kenties puusta jos et tee sitä langasta.
lintujen kuvat kaikille
lankoja joista tehdä kaloja
Alkurutiinit
Kaukana valovuosien päässä täältä elää pieni tähti. Sen lempi puuhia on katsella ympäri avaruutta ja vilkutella toisille tähdille. Eräänä kertana pieni tähti katsoi oikein kauas ja näki pienen sinisen pisteen. Se ei tiennyt mikä tuo piste on. Tähden ajattelun keskeytti pyrstötähti joka oli ohi lennolla. Pyrstötähti kiersi ympäri avaruutta ja tiesi tuon pienen pisteen.
“Tuo kaukainen sininen piste on Tellus. Siellä asuvat kutsuvat sitä maaksi.” Pyrstötähti sanoi pienelle tähdelle
“Maako?” Tähti pohti. “Miten se on ihan sininen?”
“Suurin osa planeetan pintaa on vettä. Siitä tuo sininen väri.”
“Miten se vesi on sinne päätynyt?”
“Tuohon vastauksen saadaksesi minun on aloitettava alusta. Alussa ei ollut kuulemma mitään, mutta sitten Jumala loi valon, taivaan kaaren, maan ja veden. Maan päälle Jumala loi kukkia, puita ja kaikki muut kasvit. (puu esille) Tuon jälkeen Jumala katsoi ilmaa ja loi sen vilisemään elämää (asetellaan lintuja ilmaan). Tuon jälkeen Jumala katsoi veteen ja loi vedet täyteen elämää (asetellaan veteen kaloja ja muita veden olentoja langasta muotoillen)
Jumala katseli ilmaa ja vettä. Hänestä kaikki näytti hyvältä.
Seuraavaksi Jumala katsoi kuivaa maata. Maassa on kaikkia kasveja, mutta ei eläimiä. Niinpä Jumala loi maan päälle kaikenlaisia eläimiä, joilla oli kaksi tai useampi jalka (Mahtaako maan päällä elää jotain jolla ei ole jalkoja?) Lopuksi Jumala halusi jonkun pitämään kaikesta hyvää huolta Hänen kanssaan. Jumala loi ihmisen ja piilotti heidän sisälle hieman itseään. Tämä siksi, että ihmiset näkisivät Jumalan toisissaan ja itsessään. Ensimmäisten ihmisten nimet oliva Aatami ja Eeva.”
“Nytkö Jumala oli saanut kaiken valmiiksi?” Tähti kysyi.
“Nyt. Lopuksi Jumalaa väsytti niin paljon, että Jumala lepäsi yhden päivän. Sen Hän pyhitti lepopäiväksi jokaiselle.
“Olipa se juttu. Hämmästyttävä planeetta. Toivottavasti ihmiset pitävät siitä huolta.”
“Sitä minäkin toivon.” Pyrstötähti sanoi ja oli jo jatkamassa matkaa.
“Onko Jumala luonut myös minut?” Pikku tähti kysyi
“Kyllä. Samoin kuin kaikki muutkin täällä avaruudessa.”
“Se on hyvä.”
Noihin ajatuksiin jätämme pienen tähtemme. Lauletaan vielä tässä kohtaa yksi tähtilaulu.
Tuiki tuiki tähtönen
Loppurutiinit
Kommentit
Lähetä kommentti