Hahmot: Joosef, Jaakob (Joosefin isä), Joosefin veljet, Simeon ja Hovimestari
Muut tavarat: Eläimiä, säkkejä (piirretty tai vaikka rakennuspalikka), hopeamalja, leikkikolikoita (jos haluat).
Paikat: Jaakobin ja Joosefin veljien koti. Joosefin koti. Egyptin kaupunki.
Joosef antaa anteeksi.
Edellisellä kerralla Joosef on nimitetty keräämään osa viljasta talteen.
Joosef: EGYPTILÄISET. SADOT OVAT OLLEET TÄNÄ VUONNA HUONOT. NYT AVAAMME VILJAVARASTOT, JOSTA JOKAINEN VOI OSTAA VILJAA.
Jaakob: POJAT. KUULIN, ETTÄ EGYPTI MYY VILJAA. OTTAKAA RAHAA JA MENKÄÄ HANKKIMAAN SITÄ TAI JÄÄMME ILMAN RUOKAA.
Joosefin veljet: ÄLÄ HUOLI ISÄ, ME LÄHDEMME.
Jaakob: BENJAMIN. JÄÄ SINÄ MINUN SEURAKSENI.
Joosefin veljet matkaavat Egyptiin.
Joosef huomaa veljensä ja puhuu itsekseen.
Joosef: VELJENI, KAIKKIEN NÄIDEN VUOSIEN JÄLKEEN
Joosef siirtyy puhumaan veljilleen.
Joosef: KEITÄ OLETTE? OLETTEKO VAKOOJIA?
Joosefin veljet: YLHÄINEN HERRA. EMME OLE. TULEMME KANAANIN MAASTA, JOSSA SATOMME OVAT MYÖS EPÄONNISTUNEET. TULIMME OSTAMAAN VAIN VILJAA. MEITÄ ON YKSITOISTA VELJEÄ. NUORIN JÄI KOTIIN ISÄMME KANSSA
Joosef: HYVÄ ON. SAATTE OSTAA VILJAA. SINÄ. MIKÄ ON NIMESI?
Simeon: SIMEON, KORKEA HERRA.
Joosef: SINÄ JÄÄT TÄNNE VANGIKSI, KUNNES VELJESI PALAAVAT JA TUOVAT NUORIMMAN VELJENNE MUKANAAN. TÄMÄ ON EHTONI.
Joosefin veljet: ARVON HERRA. TAPAHTUKOON NÄIN, JOS KATSOTTE SEN TARPEELLISEKSI.
Joosef puhuu palvelijoille, niin että veljet eivät kuule.
Joosef: TÄYTTÄKÄÄ NÄIDEN MIESTEN SÄKIT VILJALLA. LAITTAKAA SÄKKEIHIN VIELÄ MUKAAN TAKAISIN HEIDÄN RAHANSA.
Veljet lähtevät kotimatkalle.
Joosefin veljet: ISÄ, SAIMME OSTAA VILJAA. SIMEON JOUTUI KUITENKIN JÄÄMÄÄN SINNE, KUNNES TUOMME BENJAMININ MUKANAMME.
Jaakob: VOI BENJAMINIA. EN VOI PÄÄSTÄ HÄNTÄ EGYPTIIN. OLISIN HYVIN SURULLINEN, JOS HÄNELLE SATTUISI JOTAIN.
Joosefin veljet: HEI KATSOKAA, MIKSI RAHAMME OVAT VILJASÄKEISSÄ?
Jaakob: TÄMÄ EI OLE HYVÄ JUTTU.
Veljet voivat tehdä töitä tai kävellä hetken aikaa.
Joosefin veljet: ISÄ. VILJA ALKAA OLLA LOPPU. MEIDÄN PITÄÄ PALATA TAKAISIN EGYPTIIN.
Jaakob: HYVÄ ON. OTTAKAA MUKAAN KAKSINKERTAINEN MÄÄRÄ RAHAA, JOTTA VOITTE MAKSAA EDELLISET VILJAT. EHKÄ SE OLI EREHDYS. JUMALA AUTTAKOOT, ETTÄ SAATTE SIMEONIN JA BENJAMININ TAKAISIN KOTIIN.
Veljet matkaavat Egyptiin
Joosef: HOVIMESTARI. HUOMAAN, ETTÄ NUO MIEHET OVAT TOTELLEET PYYNTÖÄNI. TUOKAA HEIDÄT TALOONI. SYÖN HEIDÄN KANSSAAN PÄIVÄLLISTÄ.
Hovimestari menee Joosefin veljiä vastaan.
Hovimestari: SEURAISITTEKO MINUA HYVÄT HERRAT. VIEN TEIDÄT ISÄNTÄNI TALOLLE.
Joosefin veljet: NO NYT HÄN OTTAA MEIDÄT KIINNI! HOVIMESTARI! EDELLISELLÄ KERRALLA RAHAMME JOUTUIVAT TAKAISIN SÄKKEIHIN. EMME TIEDÄ MITEN NE OLIVAT PÄÄTYNEET SINNE. OLEMME TUONEET RAHAT TAKAISIN.
Hovimestari: OLKAA RAUHASSA. JUMALA PANI RAHAT SÄKKEIHINNE. TULKAAPA NYT TÄNNE
Hovimestari tuo Simeonin.
Hovimestari: TÄSSÄ ON VELJENNE.
Joosefin veljet: SIMEON! JUMALALLE KIITOS.
Hovimestari: OLKAA HYVÄ JA PESKÄÄ NYT ITSENNE. TÄSSÄ ON VETTÄ.
Joosefin veljet: TÄMÄ ON KYLLÄ OMITUISTA.
Joosef saapuu
Joosefin veljet: KORKEA HERRA. TÄSSÄ ON LAHJOJA TEILLE MAASTAMME.
Joosef: TERVEHDYS KANAANIN MIEHET. ONKO TÄMÄ TEIDÄN NUORIN VELJENNE?
Joosefin veljet: KYLLÄ. HÄN ON BENJAMIN.
Joosef: HIENOA. PALVELIJAT, TARJOILKAA NYT RUOKA.
Joosefin veljet: RUOKA ON HERKULLISTA. OLETTE KOVIN YSTÄVÄLLINEN.
Joosef: KUN AAMULLA LÄHDETTE, NIIN VILJAT ON LASTATTU MUKAANNE.
Joosef menee puhumaan hovimestarille ja jättää veljet olemaan keskenään.
Joosef: HOVIMESTARI. TÄYTTÄKÄÄ SISÄLLÄ OLEVIEN MIESTEN SÄKIT TÄYTEEN VILJAA. LAITTAKAA KUITENKIN NUORIMMAN SÄKKIIN TÄMÄ HOPEAMALJA.
Hovimestari: NÄIN TAPAHTUU.
Joosefin veljet lähtevät kaupungista ja pääsevät kaupungin ulkopuolelle.
Joosef: HOVIMESTARI. EILISET MIEHET OVAT JO KAUPUNKINGIN ULKOPUOLELLA. LÄHDE HEIDÄN PERÄÄNSÄ JA KYSY, MIKSI HE OVAT VARASTANEET HOPEAMALJANI.
Hovimestari lähtee Joosefin veljien perään.
Hovimestari: PYSÄHTYKÄÄN MIEHET.
Joosefin veljet: MIKSI PYSÄYTITTE MEIDÄT.
Hovimestari: ISÄNTÄNI HALUAA TIETÄÄ, ETTÄ MIKSI OLETTE VIENEET HÄNEN HOPEAMALJANSA.
Joosefin veljet: MUTTA, EI ME OLLA MITÄÄN VIETY.
Hovimestari: SAANEN SIIS TUTKIA SÄKKINNE.
Hovimestari tutkii säkit.
Hovimestari: JOLLETTE OLE VIENEET HOPEAMALJAA, NIIN MIKSI SE ON TEISTÄ NUORIMMAN SÄKISSÄ?
Joosefin veljet: TUO ON MAHDOTONTA. EI VOI OLLA.
Hovimestari: TULKAA MUKAANI ISÄNTÄNI LUOKSE.
Joosef: VOI TEITÄ. NÄINKÖ PALKITSETTE VIERAANVARAISUUTENI?
Joosefin veljet: HERRA. ME EMME YMMÄRRÄ MITEN MALJA OLI PÄÄTYNYT BENJAMININ SÄKKIIN.
Joosef: EN HALUA KUULLA SELITYKSIÄ. SE KENEN PUSSISTA MALJA LÖYTYI, JÄÄ TÄNNE PALVELEMAAN MINUA.
Joosefin veljet: YLHÄINEN HERRA. ÄLKÄÄ PAKOTTAKO BENJAMINIA JÄÄMÄÄN TÄNNE. ISÄMME EI OLISI HALUNNUT PÄÄSTÄÄ HÄNTÄ MATKAAN. HÄN SUREE VALTAVASTI, ELLEMME TUO HÄNTÄ TAKAISIN KOTIIN.
Joosef: MINUN ON NYT KERROTTAVA TEILLE KUKA OLEN. OLEN TEIDÄN VELJENNE JOOSEF.
Joosefin veljet: JOOSEF!? EI VOI OLLA. OLETKO SE TOSIAAN SINÄ. OLE MEILLE ARMOLLINEN.
Joosef: VELJET. KAIKKI ON HYVIN. JUMALA ON LÄHETTÄNYT MINUT TÄNNE EGYPTIIN PITÄMÄÄN HUOLTA NÄISTÄ IHMISISTÄ. TE ETTE OLE MINUA LÄHETTÄNEET.
Joosefin veljet: JOOSEF. RAKAS VELJEMME. ISÄ EI USKO TÄTÄ.
Joosef: MENKÄÄ SIIS KERTOMAAN HÄNELLE MINUSTA. SAATTE MUKAANNE PARASTA MITÄ PYSTYN TARJOAMAAN JA VAATETAN TEIDÄN HIENOSTI.
Joosefin veljet lähtevät kotiin.
Joosefin veljet: ISÄ. KÄVIMME EGYPTISSÄ JA TAPASIMME JOOSEFIN. HÄN ELÄÄ OIKEASTI JA ON SIELLÄ KORKEA HERRA.
Jaakob: EN VOI USKOA SITÄ. VIEKÄÄ MINUT HETI EGYPTIIN.
Jaakob ja Joosefin veljet lähtevät Egyptiin.
Joosef: ISÄ.
Jaakob: RAKAS LAPSENI. MITEN ONNELLINEN OLEN, KUN SAAN NÄHDÄ SINUT.
Joosef: ISÄNI JA VELJENI. SAATTE JÄÄDÄ TÄNNE EGYPTIIN ASUMAAN. SANON KUNINKAALLE, ETTÄ OLETTE PAIMENIA.
Jaakob: JUMALA ON JOHDATTUNUT MEIDÄT JÄLLEEN YHTEEN. KIITOS HÄNELLE.
Kommentit
Lähetä kommentti