Tassun ensimmäinen pyhis

Eräässä Mäyrämäen talossa herättiin kutkuttelevaan aamuun. Koira perheen nuorimmalla, Tassulla, oli sinä aamuna ensimmäinen pyhäkoulu.
Tassu jännitti niin paljon ettei aamiainenkaan oikein maistunut.
Nyt ei muutakuin reppu selkään. Tuumi Tassu ja laittoi  tassua toiseen eteen ja paineli ulos.

Tassulla oli reilusti aikaa. Hän päättikin koukata niityn kautta. Tassu painoi kuononsa kukasta kukkaan ja haisteli niin montaa erilaista kuin vain kerkesi. Pian hän kaatui selälleen keskelle kukkamerta ihailemaan taivaan pilviä.

O-ou! Tassu säpsähti ja ponnisti ylös. Hän hän myöhästyy kohta. Ja niin matka jatkui aavistuksen ripeämmillä askelilla.

Matkalla Tassu yritti löytää mahdollisimman monta eri väristä kasvia polun varrelta. Mitä värejä sinä löydät?

Pian alkoi näkyä jo kirkontorni ja sen risti. “Miksiköhän se on tuonne ylösnostettu keikkumaan?” Tassu tuumi ja seisahtui huomaamattaan.

O-ou! Tassu säpsähti. Hän hän myöhästyy kohta. Ei muuta kuin tassua toisen eteen.
Mahtoikohan Tassu ehtiä ajoissa?

Tassu asteli sisälle taloon. Rouva-Mäyrä tervehti häntä eteisessä ja kutsui alttarin äärelle.

Alttarille sytytettiin kynttilä kuvaamaan rukousta. Rouva-Mäyrä alkoi kertomaan alttarista kuinka risti kuvasi rakkautta sekä kukat elämää ja luontoa. Alttarille asetettiin myös eri värisiä kankaita. Valkoinen tarkoitti juhlaa, vihreä arkea ja luontoa. Violetti ja sininen kuvaavat odotusta ja valmistautumista.
Rouva-Mäyrä kertoi värien vaihtuvan alttarilla sen mukaan mikä aika on. Esimerkiksi joulua odottaessa on violetti tai sininen kangas ja jouluksi väri vaihtuu valkoiseksi.
Toki alttarin keskeltä löytyy myös kirja. Siitä löytyy monenlaisia kertomuksia ja vinkkejä kuinka voisi elää hyvin. Tuo kirja on Raamattu.

Alttarihetken jälkeen oli leikkejä ja eväiden syöntiä. Äiti oli pakannut jälkiruoaksi, Tassun iloksi, mustikkapiirakkaa.

Kotimatkalla Tassu huudahti kirkon ristille. “Nyt minä tiedän mitä sinä siellä keikut kaiket päivät!”.

Kirjoittanut ja sanaillut (c) Jani Suurnäkki

Kommentit