Iltasadut 2: Maahinen & Vanha Hildebrand

Iltasatu sarja jatkuu…

Grimmin veljekset: Maahinen

Olipa kerran rikas kuningas, jolla oli kolme tytärtä.” 

Aivan kuin olisin kuullut tämän ennenkin, mutta odottakaas… Kuningas rakasti kaikenlaisia kauniita puita, mutta yhtä hän rakasti kaikkein eniten. Hän langetti puulle kiroukset; joka puusta yhdenkin omenan ottaa, joutuu sadan sylen syvyyteen.

Pahaksi onneksi puun veren punaiset omenat olivat liian kova houkutus prinsessoille. Heti kun kolme tyttärtä olivat maistaneet puun omenaa, vajosivat he maan uumeniin.

“…ken toisi tyttäret hänelle takaisin, saisi yhden heistä vaimokseen.” antoi kuningas kuuluttaa. Matkaan lähti monet, muun muossa kolme metsästäjä veljestä. Matkallaan he törmäsivät pienen pieneen äijään joka pyysi leipää. Erinnäisten mutkien kautta tuo pienen pieni äijä auttoi nuorinta veljestä prinsessojen pelastuksessa. Kaksi muuta veljestä eivät olleet tästä hyvillään ja kuten perinteisesti pettivät nuorimman veljensä.

Lopussa on satujen tyyliin sopivasti onnellinen loppu, mutta se mitä kaikkea muuta sadussa tapahtui, saat lukea itse.

Tästäkin sadusta löytyy vanha opetus, että miten voi käydä tottelemattoman ja kuten perinteisesti, ohraisesti.  Myös nuorimman rohkeus pääsee reilusti esille. Näin isoveljenä joskus toivoisin näkeväni sadun missä isoveljet eivät aina joutuisi konnan rooliin. Toisaalta onneksi pienten ja nuorten puolta pidetään siitä huolimatta saduissa hyvin monesti. Ainakin klassisissa saduissa 🙂

Grimmin veljekset: Vanha Hildebrand

Olipa kerran isäntä ja emäntä. Ja kylän pappi oli mieltynyt emäntään ja aina toivonut saavansa edes kerran pitää kokonaisen päivän lystiä emännän kanssa kahdestaa, ja sehän olisi ollut emännällekin mieleen.”

Jo alku saa pyörittelemään päätään ja mielessään torumaan pappia ja emäntää. Sanotaan tämän sisällöstä sen verran, että kyllähän papin ja emännän onnistui hetki aikaa saada. Sitä kuinka kauan ja miten se päättyi on sitten aivan toinen asia. Suosittelen lukemaan, mutta ei liian ryppyotsaisesti kuten ei mitään muutakaan satua 🙂

Kummatkin sadut löytyvät kirjasta: Grimmin sadut II Tuhkimo

Kommentit